Turvallinen katto

Nuohooja katolla

Nuohoojan työssä kohtaan jatkuvasti tilanteita, jossa edessäni on huterat alumiinitikkaat, joita pitkin pitäisi lähteä kiipeämään katolle. Tästä matka jatkuu katolle, jossa pahimmillaan vastassa liukas peltikatto ilman minkäänlaisia lapetikkaita (puhumattakaan kattosilloista). Matkani tosin ei oikeasti jatku katolle, sillä alusta asti olen oppinut olemaan kiipeämättä irtotikkaille. On se kumma, että nuohoojan roolissa muka voisin mennä katolle, kun palomiehenä ylläni on kypärät, valjaat ja muut turvavälineet, enkä voi kiivetä irtotikkaille lainkaan ilman toista palomiestä, joka varmistaa tikkaiden pysyvän paikoillaan. Ei, sinne katolle ei ole asiaa, ellei tikkaat ole kunnolla kiinni ja muutenkin kattoturvatuotteet kunnossa. 

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole asioiden loputon vatvominen, vaan tarkoitus on kertoa, että milloin sinne katolle ei voi mennä ja miten tällaisten kohteiden kanssa tulisi toimia. Kirjoituksessa käydään läpi tavallisia asuntoja, joissa nousukorkeus on alle 9 metriä. Kun nousukorkeus tikkailla menee tuon 9 metrin yli, niin asiat monimutkistuvat sen verran, ettei ole järkevää käydä sitä tässä kirjoituksessa läpi.

Kattoturvallisuus on nuohoojan oikeus, mutta myös velvollisuus

Aloitetaan siitä, missä nuohoojan työstä puhutaan ja mistä löytyvät nuohoojan työhön liittyvät velvoitteet, eli pelastuslaista. Pelastuslaissa määritellään nuohoukseen liittyviä asioita, kuten kuka saa nuohouksia tehdä ja miten usein nuohous on suoritettava. Nuohoojan ja kattoturvatuotteiden osalta Pelastuslaista nousee esille kuitenkin seuraavat kaksi tärkeää seikkaa; rakennuksen haltijan/omistajan velvollisuus huolehtia nuohouksen turvallisuudesta ja nuohoojan velvollisuus ilmoittaa turvallisuuspuutteista kirjallisesti pelastuslaitokselle.

• Pelastuslaki 13 a §
  Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta huolehdittava, että:
  …
  3) tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet pidetään sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti.
• Pelastuslaki 62 §
  Jos nuohooja havaitsee sellaisia vakavia puutteita, jotka vaarantavat nuohouksen turvallisen suorittamisen, on hänen ilmoitettava myös niistä kirjallisesti pelastuslaitokselle.

Käytännössä edellä mainittu tarkoittaa seuraavaa; Nuohoojalla on laissa määritelty oikeus suorittaa nuohous turvallisesti ja on ”asiakkaan” velvollisuus huolehtia tästä turvallisuudesta. Toisaalta nuohoojalla on myös määrittetty samassa lainsäädännössä velvollisuus ilmoittaa kirjallisesti alueen pelastuslaitokselle, mikäli turvallisuus ei ole kunnossa.

Onko nuohous turvallista?

Seuraavaksi esiin tulee monesti asiakkaalta väite, ettei tuo nyt vaarallinen ole ja kyllä siellä on aina ennenkin käyty. Pahimmillaan nuohooja nyökkää ja lähtee kiipeämään. Turvallisuus ei kuitenkaan ole asiakkaan tai nuohoojan oma subjektiivinen näkemys asiaan, vaan asiaa tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon erilaiset vallitsevat oikeusnormit (mm. lait, säädökset, määräykset, ohjeistukset). Jotta voimme arvioida mikä on turvallista ja mikä ei, niin meidän tulee tietää, miten asioiden tulisi olla ja tähän löytyykin helposti tietoa. 

Talotikkaat ja niihin liittyvät määräykset

Talotikkaista löydämme jo suhteellisen selkeät ja tiukan määräyksen Suomen rakentamismääräyskokoelmasta. Se kertoo selvästi, että talotikkaiden tulee olla kiinteästi kiinnitetyt, eikä tämä jätä mitään tulkinnanvaraa asian suhteen.

• Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta – F2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA
  Talotikkaan tulee olla kestävä, kiinteästi asennettu sekä turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti sijoitettu.

Rakentamismääräyskokoelmassa määritellään ”minimivaatimukset” ja näistä voidaan poiketa tekemällä tikkaista vieläkin turvallisemmat (esimerkiksi turvakisko), mutta heikennyksiä ei sallita. Edellä esitetyn perusteella on helppo todeta, että mikäli talotikkaat eivät ole kiinteästi asennettu, niin ne eivät ole riittävän turvallisia ja siten aiheuttavat Pelastuslaissa mainitun puutteen, jonka mukaisesti nuohouksen suorittaminen ei ole turvallista.

Milloin pitää olla lapetikkaat tai kattosillat

Kaikki nuohoojat tietävät, että kaksikerroksinen talo voi olla hyvin korkea ja vaarallinen jos sieltä puuttuvat kunnon lapetikkat. Voiko siis olla, että sinne on mentävä, koska rakentamismääräyskokoelmassa sanotaan lapetikkaiden olevan pakolliset yli kaksi kerroksisissa rakennuksissa? No ei tietenkään, ei ainakaan vuoden 2017 jälkeen, sillä onneksemme Ympäristöministeriön tuoreemmasta asetuksesta  on jätetty pois maininta kaksi kerroksisesta talosta. Tämän vuoksi jokaisella katolla, jossa nuohoojan on käytävä, tulee olla nykyään kunnolliset lapetikkaat, kattosillat tai vastaavat, jos katon kaltevuus on yli 1:8 (eli katto laskee kahdeksan metrin matkalla yli metrin).

• Ympäristöministeriön asetusrakennuksen käyttöturvallisuudesta 1007/201
  Katolla sijaitseville savupiipuille, ilmanvaihtolaitteille sekä muille säännöllistä käyntiä edellyttäville rakennusosille ja laitteille on oltava turvallinen ja helppokulkuinen katkeamaton kulkutie. Yli 1:8 kaltevalla katolla on käytettävä kattosiltaa, lapetikasta, kattoporrasta, askeltasoja tai jalkatukia.

Itsessään asetus koskee uusia rakennuksia, mutta asetuksessa on selkeästi määritelty minimivaatimus turvalliselle kulkutielle nykyrakennuksissa. Tämä tarkoittaa taas, että kaikki parannukset ovat sallittuja, mutta heikennykset kiellettyjä. Kun otamme myös huomioon pelastuslaissa määritellyt velvoitteet nuohouksen turvallisuudesta, niin on mahdotonta todeta heikomman ratkaisun olevan turvallisuuden osalta sallittu kuin mitä uusin Ympäristöministeriön asetus asiasta sanoo.

Lopuksi

Kuten edellä on käynyt selväksi, talotikkaiden tulee olla kiinteät ja katolle tarvitaan kattosillat/lapetikkaat silloin kun katon kalteevuus on yli 1:8.

Tehdään yhdessä turvallinen katto nuohoojille!